Ei tuolta listalta hirveästi tuttuja löytynyt, mutta White Wallin (tosin en ole katsonut kuin ehkä kaksi jaksoa puolella silmällä), Sillan ja muiden nordic-noirien pohjalta heittäisin islantilaisen ‘Katla’-sarjan ja jo mainitun 'The Killing’in (josta myös jenkkiversio oli yllättävän hyvä, näin yleisesti ottaen jenkkiversioita vihaavana tyyppinä). Katla menee aivan pienesti hieman jonnekin synkän fantasian/yliluonnollisen puolelle, mutta ei ehkä liikaa jos semmonen häiritsee.

Varovainen suositus myös ko. genreä läheltä liipaten 'Dark’ille, mutta se menee vähän perus rikosdraamasta tuolle puolen ja reippaasti, menee porukalla joko yli hilseen tai ei vaan uppoa, mutta itselle taas harvemmin uppoaa perus Wallanderit ja Lohikäärmetatuoinnit. Itsellä meni heti top 10-sarjoihin, mutta oma maku ei ole noin true crime-sidonnainen.

Sieltä sitten taas tuo jo mainittu ‘Mindhunter’ on aivan loistava, vaikka sen olisi suonut jatkuvan kahta kautta pidempään ja vähän samantyylistä toinen ‘The Night Of’ (jossa alunperin piti olla Sopranosin James Gandolfini yhdessä päärooleista, mutta mutkan kautta päädyttiin yhtä loistavaan John Turturroon). Samaan syssyyn ehdoton suositus myös Fargolle, etenkin jos True Detectiven ainakin alkupää maistui, Fargo pysyy laadukkaampana loppuun asti.

Queen’s Gambit vois ehkä myös upota näin jokerina.

Ei valitettavasti ole mitään hajua mistä nuita sarjoja löytyy.