Kuluttajaliitto vaatii Suomeen järjestelmää, jonka avulla erityisesti pienituloisille sähköllä lämmittäville taattaisiin tietty määrä sähköä tiettyyn hintaan, jos sähköä ei ole kuluttajien saatavissa markkinoilta kohtuulliseen hintaan. Tällainen malli on ollut käytössä Norjassa.
Järjestelmä otettaisiin käyttöön silloin, kun pitkään jatkuneen häiriötilanteen vuoksi sähkönhinta uhkaa nousta hyvin korkeaksi kuten vuosi sitten tapahtui.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo Ylelle, että kestävä ratkaisu nyt kovien pakkasten vuoksi syntyneeseen sähköpulaan on sähkön toimitusvarman tuotannon varmistaminen.
Hallituksen on tarkoitus ottaa käyttöön kannustin, joka tukisi investointeja aina käytettävissä olevaan sähköntuotantoon kuten ydinvoimaan, vesivoimaan, apuvoimaloihin tai isoihin energiavarastoihin, Mykkänen kertoo.
Kuluttajan näkökulmasta edellytys pörssisähkön järkevälle käytölle on se et pystyy vaikuttamaan tarvittaessa omaan kulutukseen, yksinkertaisimmin pienentämällä kulutusta kun hinta on korkea. Muulla kuin sähköllä lämmittävä voi tehdä sen käyttämällä vähemmän sähkölaitteita sen aikaa kun sähkön hinta on korkea. Sähkölämmittäjällä pitäisi olla betonilaatta tai uima-allas jonka se voi lämmittää etukäteen, josta se voi ottaa lämpöä kalliille päiville.
Jos kulutussäätöön ei pysty, joutuu ihan oikeasti pohtimaan onko pörssisähkö oikea valinta itselle. Toinen mielenkiintoinen pohdinnan aihe vois olla et pitäisikö halpojen päivien säästöt laittaa tilille odottamaan kalliita päiviä. Eli valitsee vaikka et sähkö maksaa 15,17 c/kWh, joka oli lämmityskauden 10/22-3/23 verollinen keskihinta, ja sen alittavat maksut menee talteen odottamaan sen ylittäviä maksuja. Tossa pitää ottaa lämmityskauden hinta, eikä vuoden keskihintaa, koska suurin osa kulutetusta sähköstä menee lämmykseen. Jos taas on silleen onnellisessa tilanteessa et lämmitys on muulla kuin sähköllä ja jäähdytys on sähköllä, isoin kulutus osuu tyypillisesti halvimpaan aikaan.
Kuluttajan kulutusjousto ei tietenkään auta jos on systemaattinen ongelma. Eli jos tuotanto ei odottamattomia poikkeuksia lukuunottamatta pysty tuottamaan tarpeeksi sähköä kaikkkina aikoina kohtuullisen pörssihinnan varmistamiseksi. Se lienee mielipidekysymys kuinka kauan hinta saa olla korkea, mut vois olettaa et pari kallista päivää vuodessa ei ole ongelma, mut kalliit viikot kylmään aikaan on ongelma. Ja jos kalliit ajat nostaa kiinteähintaisien sopimuksien hintaa, se on iso ongelma, koska silloin ei enää auta paeta pörssisähköä muihin sopimuksiin.
En tiiä millainen tukijärjestelmä Norjassa on, mut vois arvata et oikein mitoitettu sähkön tuotanto tulee pidemmän päälle halvemmaksi kuin tulonsiirrot niille ajoille kun huonosti mitoitettu järjestelmä aiheuttaa korkeita hintoja. Kaikkein hienointa olis tietenkin jos joku keksis miten sähköä vois tallentaa, mut jo nyt toimitettavissa olevia pumppuvoimalaitoksia lukuunottamatta se ratkaisu antaa vielä odottaa itseään. Toikin laitos on yhä esisuunnitelun asteella, vaikka maailmalla niitä jo on.
Oho, mites tää toimii? Onko tuo käyttövaikutus kumulatiivinen vai nollaako sen seuraavan kuun alussa? Onko tuolla käyttövaikutuksella jotain kattoa? Sopimusehdot kun vilkaisin niin negatiivista hintaa eivät ainakaan tarjoa.
Joo tuo on siis pelkästään tammikuun, ja vain 5.1. toteutuneeseen käyttöön saakka kertynyt käyttövaikutus. Tuo tulee liudentumaan tuosta johonkin muutamaan senttiin, ellei lisää samanlaisia parin euron kahjopäiviä tai isoja miinuspäiviä tule. Helenin mukaan tyypillisesti vaikutus on pari senttiä suuntaan tai toiseen, ja minulla älytermostaatit huolehtii että leijonanosa kulutuksesta eli lattialämmitys on aina keskihintaa alempaan aikaan. Ennen tuota 5.1. hullua hintaa vaikutus oli -4,7 snt/kWh, jolla tammikuun sähkön hinnaksi minulle oli tulossa noin 3,5 snt/kWh. Veikkaan että sinne suuntaan se asettuu kun tammikuu on ohi. Harmillisesti en näe joulukuun osalta tietoa lainkaan. Helenin mukaan se johtuu siitä, että sopimus ei alkanut heti ensimmäinen päivä vaan vasta vajaa viikko myöhemmin, ja heidän systeeminsä ei näytä tuota ennen kuin vasta joskus myöhemmin koska se ei ole täysi kalenterikuukausi.
Tietääkseni mitään kattoa ei ole, mutta leikkurinahan toimii tuo mainitsemasi Helenin sikailu miinusmerkkisen toteutuneen hinnan kanssa, eli sama se miten alas pääsee, mitään ei tule takaisin päin. Siitä en tiedä rullaako se hyvityksenä seuraavalle kuulle. Minulla on myös sähkön myyntisopimus paneelien takia, niin en ole varma mitä tapahtuu joskus kesällä jos energian hinnaksi muodostuu nolla, mutta verkkoon on myyty ylituotantoa, joka tapahtuu siis pörssihinnalla. Siirtyyköhän siitä yli sitten hyvityksiä seuvaaville energialaskuille. Rahaa en kuitenkaan usko sieltä minulle päin koskaan tulevan, eikä siinä mitään järkeä olisikaan, kuin siinä tapauksessa että joskus sopimukset päättyisi, ja jos tuollaisia hyvityksiä eli käytännössä ilmaista sähköä olisi, niin miksi ihmeessä se sopimus koskaan päättyisikään - ainakaan minun aloitteestani.
Jes, kiitos hyvästä selvityksestä! Luulen että noilla spekseillä pitäydyn pörssisähkössä ja odottelen jos sais sähköauton akusta myytyä takasin verkkoon kun markkinat sekoilee, ehkä sillä sais enemmänkin säästöä laskulle 😄